Punajuuribroileri

Tämä resepti on muokattu aiemmin löytämästäni hollanninkielisestä ruokaohjeesta. Lisäsin joukkoon hieman yrttejä. Ilman niitäkin ruoka on tosin minusta herkkua 🙂

Broileria punajuurihunnussa

Tarvikkeet (5-6 hlöä):
1 kg broileria (esim. koipi- tai rintapaloja)
2 keskikokoista punajuurta
250 g hapankermaa tai majoneesia
4-5 valkosipulinkynttä
Salviaa tai rosmariinia (tai molempia)
Suolaa
Pippuria

Valmistus:
Raasta raa’at punajuuret. Sekoita raasteeseen pilkottu tai puristettu valkosipuli, hapankerma, yrtit, suola ja pippuri (käytin itse chiliä). Lisää joukoon broileri, sekoita keskenään. Anna maustua puolisen tuntia.

Paista 180-asteisessa uunissa 25-35 minuuttia (riippuen broilerinpalojen koosta). Laita vuoan päälle kansi tai folio osaksi paistoajasta, ettei broilerista tule kuivaa.

Salviatee

on nykyään yksi lempijuomistani, jota juon usein iltaisin. Ja selvyyden vuoksi lisään, että tarkoitan salviateellä nyt salvia officinaliksesta  eli rohtosalviasta tehtyä teetä, en huumaavasta salvia divinorumista tehtyä. Rohtosalviaa käytetään myös mausteena.

Rohtosalvian lehdet sisältävät muun muassa tanniinnihappoa, oleiinihappoa, fumaarihappoa, klorogeenihappoa, kahvihappoa, niasiinia, flavoneja, flavonoidisia glykosideja ja estrogeenisia aineksia (kertoo wikipedia).

Näillä hapoilla on vaikutuksia jos jonkinlaisia. Tanniinihappoa (joka on eri asia kuin tanniini) voidaan käyttää muun muassa haavojen parantamisessa. Oleiinihappoa on myös oliiviöljyssä ja juuri se saattaa olla se esimerkiksi verenpainetta alentava happo. Fumaarihapolla on todennäköisesti vaikutuksia immuunijärjestelmään. Klorogeenihappo vaikuttaa muun muassa maksaan ja insuliiniaineenvaihduntaan. Kyseistä happoa on paljon esimerkiksi kahvissa. Kahvihapolla on syöpää ehkäiseviä vaikutuksia. Niasiini on tietysti yksi B-vitamineista, muun muassa antioksidantti. Flavonit taas kuuluvat flavonoideihin, samoin kuin flavonoidiset glykosidit. Ja estrogeeni on naishormonia.

Tuo käyttämäni rohtosalvia ei sisällä tujonia, jolla on huumaavia vaikutuksia. Salvialajikkeita on useita ja käyttöä miettiessä on syytä siksi katsoa tarkkaan minkä valitsee. Lehdet sisältävät lajikkeen mukaan eri määriä eri aineita. Täällä yleistä tietoa salviasta suomeksi.

Hankin muutama kuukausi sitten salviateetä kokeillakseni vähentäisikö se runsasta hikoilua tai hien hajua – minulla on ollut hyvä aineenvaihdunta niin kauan kuin muistan ja joskus märät kainalot voivat aiheuttaa kiusallisia tilanteita… Teelaatikossa lukee kuitenkin, että tee on tarkoitettu puhdistamaan hengitysteitä. Totesinkin teen erittäin toimivaksi flunssalääkkeeksi. Käytän teetä myös inkiväärin kanssa migreenipäänsäryn hoidossa. Ihan varma en voi olla, mutta teen vaikutusta saattaa olla myös voimistunut libido. Tosin olen myös laihtunut, joten silläkin on varmasti tekemistä asian kanssa 🙂 Salvia ei myöskään ole minulle aiheuttanut liiasta verenpaineen tai verensokerin laskusta kertovia oireita.

Salvia maistuu teenä minusta hyvältä, ei kaipaa makeuttajaa. En pidä mustasta teestä, se on liian voimakasta. Olen enemmänkin vihreän teen ystävä – silloin kun juon ”perusteetä”. Salvia maistuu minusta ruohoiselta, kuin keväiseltä.

Vielä lopuksi: salviasta toki tehdään myös eteeristä öljyä. Sitä ei pidä käyttää raskauden aikana tai muutenkaan pitkiä aikoja, koska se on voimakasta (kuten kaikki eteeriset öljyt). Ja siinä on tujonia. Toisaalta sen vaikutukset ovat muutenkin voimakkaammat kuin salvian lehtien. Eteeristä öljyä voi käyttää esimerkiksi antibioottina (kertoo edelleen wikipedia).

Vielä lisää voit lukea englanniksi esimerkiksi täältä.