Luonnollinen rusketus ilman aurinkoa?

Tein Itsensä löytäminen -blogissa olleen ohjeen mukaan itseruskettavaa voidetta.

Ainekset:
150 g kookosöljyä
150 g kaakaovoita
2 dl hienoksi jauhettua pakurijauhetta

Valmistus:
Sulata rasvat vesihauteessa, lisää joukkoon pakuri. Anna hautua vesihauteessa 24-48 tuntia, sen jälkeen suodata pakurijauhe pois.

Itsensä löytäminen -blogissa on lisää aiheeseen liittyviä ideoita. Joukkoon voi sekoittaa toiveidensa mukaan myös muita aineksia tai muuttaa rasvojen suhdetta.

Pakurijauhetta jäi tuosta voiteesta yli, joten opettelenpa käyttämään sitä ruoka-aineena. Ennestään ei ollut tuttu tuote… Mutta pakuri vaikuttaa terveysvaikutuksiltaan hyvältä suomalaiselta lahottajalta 🙂

Voide toimii minulla myös aurinkovoiteena. Ihoni palaa herkästi muttei rusketu helposti, joten huomasin nopeasti, että voiteella on suojaavia vaikutuksia.

Alla kuvat yhden ja muutaman (viiden tai kuuden) voiteen levityskerran jälkeen – todisteeksi siitä, että voide todella muuttaa ihon sävyä hiljalleen (tosin ero näyttää tässä todellista suuremmalta erilaisten valaistusolosuhteiden takia).

 

Samalla kun ihon sävy muuttuu, saattaa muuttua myös lakanoiden tai vaatteiden sävy 😉 Kuudenkymmenen asteen pesussa sain kylläkin värin lähtemään kankaasta.

Toinen oleellinen asia on se, että voidesekoitus on lämmitettävä ennen joka käyttöä, koska rasvat erottuvat toisistaan ja kaakaovoi kovettuu. Itse lämmitin lasipurkissa olevaa voidetta lavuaarissa olevassa kuumassa vedessä suihkussa oloni ajan, että sain sen jälkeen levittää (nestemäistä) voidetta iholle.

Kurpitsa ja broileri

Täältä saa myskikurpitsoita ihan normikaupasta, joten kokeilin niitä ensimmäistä kertaa. En pidä säilötystä kurpitsasta, mutta ajattelin, että tämä pehmeän makuiseksi väitetty ”kitaranmuotoinen” kurpitsa voisi olla hyvää. Ja olihan se.

Näitä kurpitsoita ei välttämättä tarvitse kuoria ennen kypsennystä, kunhan vain huuhtoo kurpitsan hyvin. Vain kurpitsan tyven voi halutessaan poistaa – se saattaa maistua puiselta.

Tutkiskelin hieman myös kurpitsan ravintoarvoja. Wikipedian mukaan myskikurpitsassa on hiilihydraatteja 11,69 g sadassa grammassa. Kuitua kurpitsan pitäisi sisältää kohtuullisesti, kuten myös joitain hivenaineita ja vitamiineja (tiedot linkissä edellä). Fineli taas kertoo omat tarinansa kurpitsasta yleensä.

Tein kokeilun vuoksi kurpitsasta sekä uunivuokaa että keittoa.

Kurpitsa-broilerivuoka
1-2 myskikurpitsaa
4 broilerin koipi-reisipalaa
1 keltasipuli
1 valkosipulinkynsi
2 chiliä (tuoretta tai kuivattua)
Timjamia, basilikaa (tuoretta)
4 neilikkaa
Kanelitanko
Suolaa, pippuria
1 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä
Viinietikkaa

Valmistus:
Leikkaa broilerin koipi- ja reisipalat nivelen kohdalta poikki. Mausta suolalla ja pippurilla. Pese kurpitsa(t) ja valuta kuivaksi. Pilko kurpitsa ja sipulit sopiviksi paloiksi. Voitele vuoka oliiviöljyllä. Sekoita kurpitsa ja sipulit vuoassa öljyn kanssa. Suolaa ja pippuroi broilerinpalat ja laita vihannesten sekaan vuokaan. Lisää mausteet. Kypsennä 200-asteisessa uunissa 30 min. Valuta viinietikka broilerin ja vihannesten päälle. Valele paistoliemellä 10 min välein kunnes ruoka on kypsää, eli vielä 30-45 minuuttia.

Kurpitsakeitto
0,5-1 myskikurpitsaa
0,5-1 keltasipuli
1 valkosipulinkynsi
2 tuoretta tai 1 kuivattu chili
vaahterasiirappia
vettä tai kasvislientä
suolaa, pippuria
kermaa, maitoa tai creme fraichea

Valmistus:
Pese ja valuta kurpitsa kuivaksi. Leikkaa kurpitsa ja sipulit paloiksi ja laita pannulle tai kattilaan. Lisää vettä tai kasvislientä niin, että kasvikset pääsevät kiehumaan kypsiksi. Keitä, kunnes kurpitsapalaset muuttuvat tummemmiksi ja pehmenevät. Mausta, jäähdytä hieman (esimerkiksi vesihauteessa) ja soseuta. Soseuttamisen jälkeen lisää tulisuuden taittamiseksi esimerkiksi creme fraichea.

Kreikkalaistyyppinen pääruokasalaatti

Uusi Musta haastaa tekemään ruokaa punajuuresta. Olen jo jonkin aikaa halunnut tehdä jotain kreikkalaistyylistä, joten tartuin haasteeseen. Täällä viinit ovat halpoja, joten päädyin seuraavanlaiseen reseptiin. Muokkasin reseptiä hieman täältä löytämästäni ohjeesta. Tällä reseptillä saa neljälle pääruokasalaatin.

Punajuuri-rukola-fetasalaatti

Tarvikkeet

Punajuuret:
1 kg (pieniä) punajuuria
1 l punaviiniä
15 cl (puna)viinietikkaa
1 kpl tähtianis tai minttua, inkivääriä, muskottipähkinää, vaahterasiirappia
2 rkl pippuria

Vinaigrette:
1 rkl sinappia
1 rkl hunajaa
3 rkl viinietikkaa
75 ml kylmäpuristettua oliiviöljyä
2 tl jauhettua kardemummaa
pippuria, suolaa

Salaatti:
300 g rukolaa
3 rkl pähkinöitä (esim cashew)
1 punasipuli

Valmistusohjeet

Punajuuret: Huuhtele punajuuret ja laita kattilaan. Kaada päälle punaviini. Lisää tähtianis tai muut mausteet ja pippuri. Keitä kypsiksi noin 45 minuuttia – keittoaika riippuu punajuurien koosta.

Vinaigrette: Sekoita sinappi, hunaja ja viinietikka kulhossa. Sekoita joukkoon kardemumma. Lisää öljy vähitellen voimakkaasti vispilällä sekoittaen. Lisää vielä hieman pippuria ja suolaa.

Salaatti: Paahda pähkinät grillissä tai pannulla varovasti, etteivät pala. Huuhtele ja valuta salaatti. Leikkaa punasipuli ohuiksi puolirenkaiksi.

Viimeistely:
Ennen punajuurien leikkaamista laita puisen leikkuulaudan suojaksi voi- tai leivinpaperi värjääntymisen estämiseksi. Halutessasi käytä myös käsineitä, koska punajuuret (varsinkin yhdistettynä punaviiniin) värjäävät helposti. Kuori ja paloittele hieman jäähtyneet punajuuret. Leikkaa tarvittaessa fetajuusto kuutioiksi ja jaa 100 gramman annoksiin. Jauha pähkinät huhmaressa karkeaksi jauheeksi.
Asettele neljälle lautaselle salaatinlehtiä, niiden päälle punajuurilohkoja. Ripottele päälle sipulia ja lisää fetakuutiot. Lisää vielä pähkinärouhe ja valuta salaatin päälle lopuksi vinaigrettea.

Lisää vielä vinaigrette valmiin salaatin päälle

—–

Pidin kovasti salaatista. Se oli myös päivän ainoa isompi ateriani, ja riitti sellaisenaan. En pidä säilötyistä punajuurista, joten olin hieman epäilevällä kannalla tuosta etikan lisäämisestä keitinliemeen. Se kuitenkin sopi punajuuriin, kun ne söi salaattikokonaisuuden kanssa. Siltikin, jos ja kun teen tätä ruokaa uudelleen, vähennän etikan määrää ja laitan hieman enemmän vaahterasiirappia – siis jos en edelleenkään saa käsiini tähtianiksia. Punajuuret ovat luonnostaan hieman makeita, mutta etikka saa ne muuttumaan happamiksi… Ja minusta myös kastikkeen (vinaigretten) etikkamäärää voisi vähentää. Tosin voihan olla, että punaviinietikalla (kuten alkuperäisessä ohjeessa) tehtynä ruoka olisi maistunut erilaiselta. Itse käytin omenaviinietikkaa, koska pidän siitä 🙂

Ja jos katsoo tarkemmin kuvaa, huomaa, että käytin itse asiassa kahta salaattilaatua. En vain muista, mikä tuo toinen salaatti on nimeltään. En löytänyt sitä netistä ja pakkaus on mennyt roskiin… Kerrohan ihmeessä, jos tiedät.

Kalaa ja paistettuja vihanneksia

Ohjeella tulee neljä annosta.

Tarvikkeet:
1 rkl kylmäpuristettua oliiviöljyä
4 kalafileetä, á 100-170 g
suolaa
rouhittua mustapippuria
2 rkl voita
5 dl porkkanasuikaleita
2,5 dl kesäkurpitsasuikaleita
2,5 dl sieniviipaleita
0,5 dl kevätsipulisilppua
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
1 rkl seesaminsiemeniä
sitruunaviipaleita

Ohje:
Lämmitä uuni 175 asteeseen. Voitele uunivuoka öljyllä ja laita siihen kalafileet. Mausta varovasti suolalla ja pippurilla ja paista 20 minuuttia.

Sulata voi paistinpannulla. Lisää porkkanat, kesäkurpitsat, sienet, kevätsipuli, valkosipuli ja seesaminsiemenet ja paista kevyesti pehmeksi keskilämmöllä, 5-7 minuuttia. Porkkanasuikaleiden tulee olla ohuita jotta ne pehmenevät tässä ajassa. Jos haluat rouskuvia vihanneksia, tee paksumpia suikaleita.

Kun turska on kypsä, lado sen päälle vihannekset, koristele sitruunalla ja tarjoa.

Käytin kalana pangasiusta. Alkuperäisen ohjeen kala on turskaa. Vaalea kala sopii vihannesten kanssa – tarkista vain paistoaika. Laitoin myös seesaminsiementen lisäksi vihannesten joukkoon kurpitsansiemeniä. Sopivat hyvin. Vihannesviipaleet ovat paksuja, jotta jäisivät rouskuviksi. Paistoin itse asiassa niitä  kymmenen minuuttia, jotta sain sellaisia kuin halusin. Voivat olla siis ohuempia.

Paistetut vihannekset olivat minusta erinomaisia. Pangasius ei ole lempikalaani, mutta edullisin vaihtoehto kalaksi täällä. Vihannekset jäävät ehdottomasti reseptikirjaan.

Alkuperäinen ohje on Susan West Kurzin ja Tom Monten kirjasta Herätä Kauneutesi – Hyvinvointia luonnosta Dr Hauschkan tapaan.

Oreganoöljykokeiluni

alkoi pari viikkoa sitten, ennen lomaa (jonka takia kirjoittamisessa oli tauko). Suuhuni tuli tulehdus, joita on ollut ennenkin, muttei niin pahaa. Ja päänahka kutisee ja rasvoittuu. Näitä olen hoitanut ja hoidan oreganoöljyllä, luonnon antibiootilla.

Epäilen suutulehduksen aiheuttajaksi sientä, jota jokaisen ihmisen elimistössä on luonnostaan. Toisilla se vaan innostuu kasvamaan liikaa, esimerkiksi liian hiilihydraatin syönnin takia, kuten minulla. Vaikka olen vähentänyt ruokavaliostani radikaalisti hiilihydraatteja, siltikään hiivan kasvu ei ilmeisesti ole vielä hallinnassa.

Kahdessa viikossa sain kipeät paikat kielestä katoamaan oreganoöljyn päivittäisellä käytöllä. Aine tosiaan toimii. Tosin sitä ei kannata laittaa suuhunsa sellaisenaan, vaan sekoittaa johonkin, esimerkiksi pieneen tilkkaan ruokaöljyä. Se polttelee kuin vahva mauste – onhan valmistusaineina 31% oreganoöljyä ja 69% alkoholia. Todella, alkoholia, ja silti kutsutaan öljyksi. Valmistetta saa myös oikeasti öljynä sekä kapseleina.

Siis kaksi tai kolme tippaa oreganoöljyä ja teelusikallinen kylmäpuristettua ruokaöljyä. Sekoitetaan ja purskutellaan kuin suuvettä. Sillä lähtee varmasti ientulehdus… Minä käytin öljysekoitusta kuten suuvettä, hampaiden pesun jälkeen illalla. Suuvedestä poiketen tosin nielin öljysekoituksen. Suuhun jäi polttava tunne vajaaksi puoleksi tunniksi, vaikutus kuitenkin kesti uskoakseni pidempään. Aamulla suussa ei ollut töhnäistä tunnetta, kuten tavallisesti.

Oreganoöljyä saa luontaistuotekaupoista eteeristen öljyjen hyllystä. Kannattaa tietysti tutustua etukäteen mahdollisiin haittoihin – öljy muun muassa saattaa estää raudan imeytymistä.

Tänään päätin tehdä kutisevaan päänahkaani sekoituksen oliivi- ja oreganoöljystä. Tein tutkimustyötä netissä ja totesin, että seborrooista ekseemaa ja atooppista ekseemaa hoidetaan usein samalla tavalla. Yksi päähoitomuoto on kortisoni, käytössä on myös muun muassa salisyylihappo-perusvoidesekoituksia. Koska hilseshampoot eivät ole kutinaan auttaneet, ehkä oreganoöljy sitten. Minulla ei ole todettu kumpaakaan edellämainituista ekseemoista, mutta alkaa yhä enemmän epäilyttää, että kyse voisi olla jommasta kummasta.

Oraganoöljyllä (kuten muillakin yrttiöljyillä) on todettu olevan bakteereja tuhoavia vaikutuksia ihan laajemmassakin mielessä. Sillä voi siis parantaa myös flunssaa ja kaikenlaisia infektioita. Harmi kyllä mausteoregano valmistetaan eri lajikkeesta, joten sillä ei samaa vaikutusta ole…