Oreganoöljykokeiluni

alkoi pari viikkoa sitten, ennen lomaa (jonka takia kirjoittamisessa oli tauko). Suuhuni tuli tulehdus, joita on ollut ennenkin, muttei niin pahaa. Ja päänahka kutisee ja rasvoittuu. Näitä olen hoitanut ja hoidan oreganoöljyllä, luonnon antibiootilla.

Epäilen suutulehduksen aiheuttajaksi sientä, jota jokaisen ihmisen elimistössä on luonnostaan. Toisilla se vaan innostuu kasvamaan liikaa, esimerkiksi liian hiilihydraatin syönnin takia, kuten minulla. Vaikka olen vähentänyt ruokavaliostani radikaalisti hiilihydraatteja, siltikään hiivan kasvu ei ilmeisesti ole vielä hallinnassa.

Kahdessa viikossa sain kipeät paikat kielestä katoamaan oreganoöljyn päivittäisellä käytöllä. Aine tosiaan toimii. Tosin sitä ei kannata laittaa suuhunsa sellaisenaan, vaan sekoittaa johonkin, esimerkiksi pieneen tilkkaan ruokaöljyä. Se polttelee kuin vahva mauste – onhan valmistusaineina 31% oreganoöljyä ja 69% alkoholia. Todella, alkoholia, ja silti kutsutaan öljyksi. Valmistetta saa myös oikeasti öljynä sekä kapseleina.

Siis kaksi tai kolme tippaa oreganoöljyä ja teelusikallinen kylmäpuristettua ruokaöljyä. Sekoitetaan ja purskutellaan kuin suuvettä. Sillä lähtee varmasti ientulehdus… Minä käytin öljysekoitusta kuten suuvettä, hampaiden pesun jälkeen illalla. Suuvedestä poiketen tosin nielin öljysekoituksen. Suuhun jäi polttava tunne vajaaksi puoleksi tunniksi, vaikutus kuitenkin kesti uskoakseni pidempään. Aamulla suussa ei ollut töhnäistä tunnetta, kuten tavallisesti.

Oreganoöljyä saa luontaistuotekaupoista eteeristen öljyjen hyllystä. Kannattaa tietysti tutustua etukäteen mahdollisiin haittoihin – öljy muun muassa saattaa estää raudan imeytymistä.

Tänään päätin tehdä kutisevaan päänahkaani sekoituksen oliivi- ja oreganoöljystä. Tein tutkimustyötä netissä ja totesin, että seborrooista ekseemaa ja atooppista ekseemaa hoidetaan usein samalla tavalla. Yksi päähoitomuoto on kortisoni, käytössä on myös muun muassa salisyylihappo-perusvoidesekoituksia. Koska hilseshampoot eivät ole kutinaan auttaneet, ehkä oreganoöljy sitten. Minulla ei ole todettu kumpaakaan edellämainituista ekseemoista, mutta alkaa yhä enemmän epäilyttää, että kyse voisi olla jommasta kummasta.

Oraganoöljyllä (kuten muillakin yrttiöljyillä) on todettu olevan bakteereja tuhoavia vaikutuksia ihan laajemmassakin mielessä. Sillä voi siis parantaa myös flunssaa ja kaikenlaisia infektioita. Harmi kyllä mausteoregano valmistetaan eri lajikkeesta, joten sillä ei samaa vaikutusta ole…

Hiusten ja päänahan hoitoa

Viime viikolla tein hankintoja ekotuotteita myyvässä keskuksessa. Mukaani tarttui sieltä kolme Santen shampoota, joita olen nyt testannut. Kaikki vaikuttavat hyviltä. Saa nähdä, mistä tulee suosikki pidemmässä käytössä.

Natural Balancesta lukee Santen sivulla: ”Delivers new elasticity to fine and delicate hair. The gentle formula with silk protein and wheat germ extract invigorates the natural beauty and vitality of your hair, without weighing it down.” Shampoo sisältää alkoholia.

Hoitava, tasapainottava ja kiiltoa antava shampoo

Hoitavasta (’kur’) shampoosta B&W kertoo: ”Sante Kur Shampoo Bio-Ginkgo & Olive Vitalisiert müdes, strapaziertes Haar und Kopfhaut besonders sanft und gründlich. Wertvolle Pflege-Wirkstoffe aus Bio-Ginkgo, Bio-Aloe-Vera-Saft und dem Haar-Conditioner Inulin schenken neue Vitalität und Spannkraft. Das Shampoo für die tägliche Anwendung.”

Kiiltoa antava (glanz) shampoosta lukee Santen sivulla: ”Gentle daily hygiene formulated to restore glossy good looks to dull, lusterless hair. Utilizing only the mildest botanical sudsing agents, revitalizing herbal extracts, and shine enhancing orange oil.”

Toisesta lähteestä luin, että tuo viimeinen tuote olisi tarkoitettu kuiville hiuksille. Vaikka minulla on todella rasvoittuva päänahka, kuivien hiusten tuotteet sopivat silti, koska hiusten latvat ovat kuivat. Ja glanz-shampoo tuntuu pesevän hiukset myös puhtaiksi, muttei ylipuhtaiksi.

Noissa matalammissa pulloissa lukeekin, että niiden pitäisi sopia koko perheelle, vauvasta vaariin. Niiden tuoksu on paljon miedompi kuin tuossa kuvassa keskimmäisenä olevan shampoon. Pidän kuitenkin noista kaikista, omat hyvät puolensa jokaisella.

Hoitoainetta en ole tarvinnut. Laitan vain hiukan perusvoidetta hiuslatvoihin. En myöskään tarvitse mitään hiusten muotoilutuotteita. En käytä hiustenkuivaajaa tai ilmakiharrinta, joten hiuksia ei tarvitse suojata käsittelyiltä.

Sooda-etikkakuurin päätyttyä olen edelleen käyttänyt etikkaa päänahan hoidossa – kuten olen tehnyt jo pari vuotta. Soodan käytön aikana päänahka ei kutissut, nyt taas kutisee. Siihen shampoot eivät ainakaan vielä ole auttaneet. Eikä ajoittain päänahkaan hieromani oliiviöljy. Mutta omenaviinietikka (tai omenasiiderietikka) 1/4 suhteessa veteen auttaa. Laitan tavalliseen muoviseen lääkeruiskuun (käytetään esim yskänlääkkeen annostelussa) reilun millin etikkaa ja loput vettä ja ruiskutan sen vähän kerrallaan hieroen päänahkaan ja annan vaikuttaa 15-30 minuuttia. Sitten pesen hiukset tavalliseen tapaan.

Hiusten pesu

ruokasoodalla ja etikalla shampoon sijasta on osoittautunut hyväksi valinnaksi lyhyessä juoksussa. Hiukset ovat puhtaat ja hyvän tuoksuiset – eikä niille tarvitse aamulla tehdä muuta kuin kammata. Mikä ihana helpotus, ettei ennen lähtöä tarvitse suristella kihartimella eikä suihkuttaa kemikaaleja hiuksiin!

Lueskelin kuitenkin eri lähteistä, että soodapesu toimii kyllä, mutta kuivattaa päänahkaa ja saa ihon tasapainon siksi järkkymään. Soodallahan on puhdistavia vaikutuksia, joiden takia sitä käytetään myös esimerkiksi siivoustuotteissa.

Rasvaiselle päänahalleni parin viikon sooda-etikkakuuri vaikuttaa silti tehneen hyvää. Hiukset tuntuvat olevan paremmin tasapainossa. Luulin käyttäväni hyvää shampoota, mutta näyttää siltä, että asia ei ollutkaan niin… Joudun siis etsimään uuden, koska vaihto takaisin shampooseen on tehtävä pikapuoliin, etteivät hiusten latvat pääse kuivumaan liikaa.

Suosittelen joka tapauksessa kokeilemaan ainakin hiusten huuhtelua etikalla. Olen aiemmin hoitanut rasvaista hilseilevää päänahkaani omenaviinietikalla ja se on auttanut. Hilseshampoot eivät. Etikka ei kuivata päänahkaa, toisin kuin hilseshampoot.

Soodapesun voi tehdä kahdella tavalla: joko tekemällä soodasta ja vedestä tahnan tai sekoittamalla soodan suoraan pullossa olevaan veteen (n. 2,5 dl:aan). Tarvittava soodan määrä on 0,5-3 teelusikallista pesua kohti – oikean määrän oppii kokeilemalla. Määrä riippuu siitä, onko hiuspohja kuiva vai rasvainen. Minulla on todella rasvainen päänahka, jotan olen käyttänyt soodaakin reilusti saadakseni hiukset puhtaiksi. Minä olen kaatanut soodaveden pikku hiljaa pullosta hiuksiin – varoen, ettei kaikki vesi valu heti pois hiuksista. Tahna taas hierotaan päänahkaan, vettä voi lisätä tarvittaessa. Sooda ei vaahtoa, vaikka monella foorumilla mainitaankin sen ”vaahdottaminen” hiuksiin 🙂 Tärkeää on huuhtoa hiukset hyvin pesun jälkeen.

Sooda on pesevä aine, joka myös kuivattaa. Soodan jälkeen on tärkeää laittaa hiuksiin jotain, joka sulkee hiussuonet. Esimerkiksi etikka toimii hyvin. Väkiviinaetikka on turhan vahvaa, mutta esimerkiksi omenaviinietikasta jää hiuksiin miellyttävä tuoksu. Ja etikkakin pitää laimentaa – noin 2 teelusikallista 2,5 desiin vettä riittää hyvin. Etikka haisee pahalta – todella! – mutta siihen tottuu. Ja se saa hiukset kiiltämään ja vähemmän pörhölle soodan jäljiltä.

Sooda-etikkapesu on kannattanut senkin takia, että kylppärissä on vähemmän siivottavaa – sooda ja etikka pitävät myös suihkun puhtaampana 🙂
Pesun jälkeen olen laittanut aina kuiviin hiuslatvoihini hoitoaineeksi tavallista perusvoidetta.

Huomenna olen menossa leikkauttamaan hiuksia, joten shampooton kausi päättyy siihen (en tiedä missä täällä olisi ekokampaamo…) Käyn kuitenkin myös huomenna etsimässä ekoshampoota – etsimässä nimenomaan, koska olen oppinut, ettei täällä (vieraassa maassa) läheskään aina ensimmäisellä kerralla onnista…