Laiskan kaalikääryleet eli kaalipata

Tunnustan, etten ole tarpeeksi usein ahkera (kuka muka on…). Helposti tehtävistä ruoista tulee usein lempiruokiani 🙂 Tämäkin melkein käden käänteessä tehtävä ruoka maistuu minusta erinomaiselta.

Näin syksyä kohti mentäessä nautin suomalaisista tuoreista kasviksista. Niitä valmistamalla saa kodinkin tuoksumaan hyvältä.

KaalipataKaalipata
Ainekset (8-10 hlöä):
1-3 kg valkokaali (keräkaali)
400-600 jauhelihaa (tai muuta soveltuvaa lihaa)
4 tomaattia
1 sipuli
4 valkosipulin kynttä
Suolaa, pippuria
Yrttejä maustamiseen

Valmistus:
Pilko sipulit. Kuullota sipuli ja valkosipuli öljyssä paksupohjaisessa kattilassa. Leikkaa kaali sopiviksi suikaleiksi ja lohko tomaatit. Lisää kattilaan kaali ja tomaatit, kiehuta keskilämmöllä välillä sekoittaen kunnes kaali alkaa pehmetä (n. 10-20 min). Lisää joukkoon liha, kiehuta välillä sekoittaen kunnes liha on kypsää. Sekoita joukkoon mausteet.

Vinkkejä:
Padasta tulee kuivempaa, kun käytät jauhelihan sijasta suikaloitua kokolihaa. Voit myös lisätä pataan juureksia.

Mainokset

Ruoka umpilisäkkeen poiston jälkeen

Minulta poistettiin umpilisäke muutama viikko sitten. Yritin etsiä tietoa siitä, miten leikkauksessa olleet ovat toipuneet, mutten löytänyt paljonkaan. Yksi harvoista oli tämä Marinadin vanha kirjoitus. Käsittääkseni umpilisäkkeen poistosta ei lääketieteellisessä mielessä pitäisi seurata isompia ongelmia sen jälkeen kun kivut ovat poissa ja liikkuminen normaalia. Minulle tehty leikkaus sujui ongelmitta, joten jälkitulehduksiakaan ei pitäisi tulla. Jouduin kuitenkin toteamaan, että tuollainenkin suoliston ”ronkkiminen” voi vaikuttaa elämään paljonkin.

Tällä hetkellä vaikutta siltä, että joudun muuttamaan ruokavaliotani melko radikaalisti. Olen jo pidempään suosinut runsasproteiinista ruokavaliota, mutta se ei tällä hetkellä onnistu. En pysty syömään juuri mitään, missä on paljon proteiineja (ajatuskin kananmunista tai rasvaisesta lihasta kuvottaa). Leikkauksen jälkeisinä päivinä mikään ruoka ei maistunut, nyt sentään hiilihydraatit menevät alas. Painokin on noussut pari kiloa, koska en ole osannut arvioida hiilihydraattien määrää oikein.

Viime viikon aikan olen kokeillut, pystyisinkö elämään lähes pelkillä hedelmillä. Närästystä on ollut, tietysti, mutta muuten olo on ollut hyvä ja ruoka maistunut. Yritän kuitenkin hiljalleen lisätä proteiinien määrää ruoassa. Voi silti olla, että karppaukseni on tästä lähtien historiaa 😉

Tuttavapiirissäni on eräs elämäänsä todella tyytyväinen vegaani, joka vain hedelmiä syömällä on saavuttanut huippukunnon ja myös pysyy erinomaisessa kunnossa. Toivon, että hedelmädieetti osoittautuu hedelmälliseksi myös minulle 😉

Pesusavien vertailua

Olen testannut muutamaan erilaista savea kehon ja hiusten pesussa. Sattumalta on käynyt niin, että ensimmäisenä käyttöön ottamani gasul (ghassoul) -savi on lopulta osoittautunut minulle käytössä parhaaksi.

Savi sopii hyvin esimerkiksi herkän tai atooppisen ihon sekä allergioiden hoitoon. Käyttö on yksinkertaista: sopiva määrä kuivattua savijauhetta sekoitetaan pieneen määrään lämmintä vettä (veden määrä riippuu saven käyttötarkoituksesta) ja  annetaan turvota muutama minuutti ennen käyttöä. Hiusten pesua varten kannattaa tehdä juokseva sekoitus, esimerksi kasvonaamiota varteen taas paksumpi. Savea voi myös sekoittaa muiden hoitavien aineiden (kuten yrttien) kanssa tai lisätä shampooseen tai hiustenhoitoaineeseen. Hiustenhoitovinkkejä voit katsoa esimerkiksi täältä (engl).

Pesen savella pääasiassa hiuksia, mutta myös kehoa, koska ”savimähnää” tulee helposti tehtyä vähän liikaa ja käytän hiustenpesusta ylijääneen osan kehon pesuun. Savi on vähentänyt ihon kuivumista, kesäisin rasvailen ajoittain enää sääriä. Talvisin pesen toisinaan kehon erikseen savi-vesi-öljyseoksella, jotta iho ei olisi niin kuiva.

SaviaKampaajani käyttää hiustehoidossa italialaisen Argitalin tuotteita ja suositteli kokeilemaan niitä. Nettikaupasta tilaamani vihreä savi, jonka pitäisi sopia rasvaisille hiuksille, ei kuitenkaan ole osoittautunut toiveideni mukaiseksi. Hinta oli noin puolet siitä mitä yleensä olen maksanut Logonan gasul-savesta, mutta vihreä savi jättää gasul-savesta poiketen hiuksiini ikävän rasvaisen kalvon, vaikka käyttäisin sitä pesussa kuinka paljon.

Kokeilin lisäksi Safeasin normaalille ja rasvaiselle iholle suositeltua laavasavea (myös gasul) hiustenpesussa. Laavasavi sai hiukseni silkinhienoiksi – ja täysin päätä myöten. Ei siis paras mahdollinen, koska hiukset leijailivat kampauksesta huolimatta miten sattuu 😉 Laavasavi taitaa olla liian hoitavaa – sopii kuitenkin hyvin käytettäväksi ajoittain tai sekoitettuna muuhun saveen.

Mietin tätä kirjoittaessani, että enää ei tunnu yhtään oudolta ottaa shampoopullon sijasta pesuaineeksi savijauhetta muovipussiin tai -rasiaan. Eikä epäilys siitä, puhdistakoo savi todella, putkahda edes mieleen. Muissa ihmisissä savenkäyttöni sen sijaan herättää edelleen ajoittain kummastusta 😀

Vähätärkkelyksinen dieetti, osa 2

Uusi dieetti kesti kaksi päivää.

Kolmantena päivänä jouduin syömään rasvaisen kalan sijasta kukkakaaligratiinia ja kotiin päästyä sorruin tietysti ruisleipään, koska oli niiiiin kova nälkä. Jouduin taas kerran toteamaan, että tarvitsen paljon harjoitusta, jos todellakin haluan sivuuttaa tietyt mieliteot…

Päätin siinä samalla lopettaa myös vuoropäiväpaaston, ajattelin, että menee samaan konkurssiin 😉 Käyn kuitenkin jatkossa muutaman kerran viikossa kuntosalilla päivittäisen kävelyn ja pyöräilyn lisäksi. Kunhan saliharjoittelu tulee tavaksi ja olen tottunut ateriarytmin muutokseen, voin miettiä, mitä seuraavaksi.

Vähätärkkelyksinen ruokavalio

Kokeilen, häviääkö toisinaan melkoinen hiilihydraattien- ja makeanhimoni vähentämällä tärkkelystä. Olen saanut vähennettyä makean syömistä paaston avulla, mutta mieliteot ovat kaikkea muuta kuin kadonneet. Välillä suunnittelen epäterveesti kaupassa, että ”tuota on otettava varmasti tarpeeksi, että jää vielä ylikin ja varalle seuraavaa kertaa varten, eihän sitä koskaan tiedä, milloin mielihalu iskee”. Tuosta ajattelusta haluan eroon nyt kun itsehillintää on tullut lisää.

Yritän aluksi yhdistää vähätärkkelyksisen ruoan ja vuoropäiväpaaston, vähentäen hiljalleen paastopäiviä. Paastoni rytmin on muututtava, koska olen aloittamassa pitkän tauon jälkeen kuntosaliharjoittelun. Todennäköisesti pidän jatkossakin viikossa päivän tai kaksi paastopäivinä, mutta niinä päivinä tuskin jaksan käydä kuntosalilla.

Elimistölle sopimattomasta syömisestä aiheutuva paha olo on saatava edelleen parempaan hallintaan, koska jos olen huonovointinen, en halua kuntoilla. Jos taas olo on kevyt ja energinen, tulee paljon helpommin lähdettyä pois mukavuusalueelta 🙂 Kotona joudun epäilemättä taistelemaan mielihalujani vastaan päivittäin, koska puolisoni syö ihan liikaa helposti ja nopeasti ruoaksi valmistettavia (tärkkelyspitoisia) ruokia ja pitkälle jalostettuja elintarvikkeita…

Yritän kuitenkin pitää oman linjani, kuten tähänkin asti. Jospa tällä kertaa ensimmäinen viikko olisi se vaikein (vuoropäiväpaastossa ei ollut) 🙂

Jätän siis ruokavaliosta jatkossa pois runsaasti tärkkelystä sisältävät ruoat, mm
– viljat
– palkokasvit, maissin
– paljon tärkkelystä sisältävät juurekset ja vihannekset
– osan hedelmistä

Tärkkelyksen vähentäminen suositellaan tehtäväksi vähitellen, mutta koska olen syönyt nopeita hiilihydraatteja rajoittaen jo pidemmän aikaa, minusta ei ole tarvetta vähentää hiljalleen. Peruna ja leipä eivät ole kuuluneet ruokavalioon juuri lainkaan pitkään aikaan. Hedelmiäkin olen syönyt hyvin rajoitetusti. Uskoisin kuitenkin, että vaikken olekaan syönyt paljon valkoista sokeria viime vuosina, kaiken sokerin jättäminen pois tulee olemaan vaikein asia tärkkelyksen vähentämisessä. Makea on niin pitkään toiminut lohduttajanani, että kriisi voi tulla 😉

Mutta rohkeat syövät hitaat, joten eikun eteenpäin!

 

Vuoropäiväpaasto vkot 6-8

Kolmen viime viikon aikana tein hieman syömiskokeiluja ja samalla myös uusia havaintoja. Olen jo kauan ollut tunnesyöjä ja paasto tuntuu tasapainottaneen tunne-elämää. Kun ruokaan ei voi turvautua paastopäivinä, olen oppinut itsestäni uutta. Samalla olen muuttunut entistäkin aurinkoisemmaksi ja nauravaisemmaksi 🙂 Epäilemättä tähän vaikuttaa myös olon on keventyminen painon laskun takia.

Mutta ei kaikki ole vain iloa ja hyvää oloa ollut. Toiset paastopäivät ovat todella vaikeita, nälkä vaivaa koko ajan ja syöminen on mielessä. Olenkin joinain paastopäivinä ylittänyt 500 kilokalorin rajan parillakin sadalla – tarkoitukseni kun ei kuitenkaan ole kiduttaa itseäni. Joskus palelin paastopäivinä koko päivän, vaikken todellakaan yleensä palele herkästi. Toisinaan taas motivaatio paastota oli vain nollassa. Joinain päivinä tekee myös todella paljon mieli höttöhiilareita. Olen myös astunut vaa’alle sekä paastopäivien jälkeisinä että normaalisyömisen päivien jälkeisinä aamuina. Painoa on pudonnut 6-7 kiloa, tulos riippuen punnitusajankohdasta. En siis saanut näillä kolmella viimeisellä viikolla pudotettua kiloa viikossa. Senttejä on kadonnut vain vähän strategisista paikoista.

Paastoaminen (kuten kai myös nopeasti imeytyvien hiilihydraattien välttäminen) on kuitenkin saanut aikaan sen, ettei alkoholia tee lainkaan mieli. En ole tähänkään asti juonut paljon ja pitkiä ”kuivia” kausia on ollut, muttei tätä ennen siksi, ettei se jääkaapissa oleva viinipullo vaan houkuttele. Ettei vaan tule mieleen kaataa sieltä edes sitä yhtä lasillista.

Olin alunperin ajatellut kokeilla paastoamista kahdeksan viikkoa. Jatkan kuitenkin paastoa tästä eteenpäinkin, koska nyt joka päivä normaalisti syömisestä olo muuttuu ikävän raskaaksi. Totesin sen, kun pidin viime viikolla kolme peräkkäistä normaalipäivää. Pyrin myös syömään entistä terveellisemmin normaalipäivinä. Olen tämän paston ajan saanut päivisin valmiin lounaan joko koulussa tai töissä ja se tilanne muuttuu kesäksi. Odotan mielenkiinnolla mitä paastoni jatkossa tapahtuu eli pystynkö pitämään edelleen saman linjan kuin tähän asti.

Karitevoi ihonhoidossa

Tammikuussa tekemäni ihovoide on lopussa. Voide alkoi viimeisten viikkojen aikana haista oudolta – ilmeisesti seoksessa mukana ollut vesi sai voiteen pilaantumaan. Samaa reseptiä en siis käytä jatkossa. Voide oli myös iholleni hieman liian kevyttä talven kylmyydessä, joten jouduin käyttämään lisäksi kookosöljyä. Allergiseen ihoreaktioon tekemäni voide kuitenkin toimi, se poisti kutinan ja punoituksen.

Viikko sitten kokeilin tehdä karitevoista ihovoidetta. Karitevoi on kotoisin Afrikasta, jossa sitä on käytetty eri tavoilla vuosisatoja ellei tuhansia. Voista voi lukea lisää esimerkiksi Kemikaalicocktail-blogista. Karite- tai sheavoita (molempia nimityksiä käytetään suomessa) ei voi käyttää voiteena käsittelemättä sitä ensin, koska voi on huoneenlämmössä kovaa. Käsittely on kuitenkin hyvin yksinkertainen ja helppo tehdä. Voiteeseen ei myöskään tarvitse mitään muita ainesosia kuin voita, jos ei halua voiteeseen tuoksua.

Ihovoide sheavoista

Lämmitä karitevoiAinekset:
250-750 g sheavoita
(aromaattista öljyä, esim ruusu tai sitruuna)

Sekoita tasaiseksiValmistus:
Pidä koko valmistuksen huoli siitä, ettei voin joukkoon pääse vettä. Veden sekoittaminen voihin saa sen pilaantumaan nopeasti. Kuumenna karitevoita paksupohjaisessa kattilassa matalalla lämmöllä (itse napsautin lieden levyn kolmoselle) ja anna sulaa hetki.

Soseuta mahdolliset kokkareet eli sekoita tasaiseksi sauvasekoittimella. Sopivan lämpöinen massa on kellertävää, läpinäkyvä on liian kuumaa.

VaahdotaKuohkeuta massa tehosekoittimella (käsinkin voi toki sekoittaa, kestää vain kauemmin). Jos voi roiskuu sekoittaessa eikä vaahtoudu, se on todennäköisesti liian kuumaa. Laita siinä tapauksessa kattila viileään, kunnes koostumus on kiinteämpi. Voi vaahtoutuu samalla tavalla kuin lehmänmaidostakin tehty voi: väri muuttuu vaaleammaksi ja määrä tuntuu lisääntyvän. Sekoita voita sähkövatkaimella noin 10 minuuttia tai kunnes väri on muuttunut Purkitavaaleaksi (luonnonvalkoiseksi), lisää halutessasi sopiva määrä aromaattista öljyä (10-50 tippaa), kaada sitten voi sopiviin astioihin.

Itse käytin astioina vanhoja sillipurkkeja, mutta jos haluat kantaa voita mukana laukussa, kannattaa valita pienemmät ja kevyemmät säilytysastiat.

Kokemuksia käytöstä:
Iholle levittäessä voi on kovaa, koska säilytän sitä jääkaapissa. Lämmitän voita kämmenellä, sen jälkeen levitys onnistuu. Kokeilin sulattaa voita myös mikrossa, mutta mikrossa voi ei muutu pehmeäksi, ainoastaan juoksevaksi. Voi sopii kuivalle iholle – ihoni ei hilseile enää juuri lainkaan, vaikka levitän sitä vain iltaisin. Yleensä iho tuntuu kiristävältä voin levityksen jälkeen, vaikka kädellä kokeillessa iholla on edelleen ohut liukas kerros. Ehkä voi ei kosteuta ihoani tarpeeksi? Rasvaisen tunnun häviäminen iholta voin levittämisen jälkeen voi kestää puolikin tuntia ja sinä aikana voi leviää tietysti helposti myös vaatteisiin. Sekoitin joukkoon liian vähän sitruunantuoksua (20 tippaa puoleen kiloon voita), eikä voihin jäänyt tuoksua. Jatkan voin käyttöä vielä muutaman viikon, katsotaan tapahtuuko iholla vielä muutoksia.