Sellerisalaatti x 2

Tein ensin salaatin juuriselleristä ja sitä pohjana käyttäen ruokaisamman salaatin.

Olen vasta aikuisena alkanut pitää selleristä. Nykyään voisin syödä sitä vaikka miten paljon, mieluiten vielä raakana, että maku on mahdollisimman voimakas. Näissä salaateissa maku on minusta hienostunut, ei terävä.

Sellerisalaatti I (lisäkkeeksi neljälle ->)

Ainekset:
400 g juuriselleriä
1 hapan omena
2 rkl hapankermaa
2 rkl majoneesia
Loraus sitruunamehua
Loraus oliiviöljyä
1 tl hunajaa
Suolaa, pippuria
(Rusinoita maun mukaan)

Valmistus:
Kuori ja raasta juuriselleri hienoksi. Kuori ja raasta omena isommaksi raasteeksi. Sekoita keskenään. Sekoita keskenään muut ainekset ja lisää raasteeseen. Lisää suolaa ja pippuria maun mukaan.

Sellerisalaatti II (4-8 hlölle)

Ainekset:
n. 450 g sellerisalaattia (ks. ohje edellä)
450 g kinkkua tai broileria
5 kovaksi keitettyä kananmunaa
450 g maissia tai herneitä
n. 300 g yogonaisea
2 dl kermaa
Hunajaa
2 hapanta omenaa
1 purjo

Valmistus:
Laita isoon laakeaan vuokaan pohjalle sellerisalaattia, tasoita. Levitä päälle viipaloidut kananmunat. Seuraavaksi levitä kinkku tai broilerikuutiot, tasoittele kerrokset.  Tee kastike yogonaisesta ja kermasta (älä vatkaa kermaa, muuten kastikkeesta tulee liian paksua), makeuta hieman hunajalla. Levitä puolet kastikkeesta kinkun tai broilerin päälle.
Levitä kastikkeen päälle maissi tai herneet. Kuori ja kuutioi omenat, levitä maissin tai herneiden päälle. Levitä sitten loput kastikkeesta salaattiin. Laita viimeiseksi pieneksi leikattu purjo. Anna maustua jääkaapissa vähintään kaksi tuntia ennen syömistä.

…

Oma kommentti: meillä sattui olemaan majoneesi lopussa tätä tehdessäni. Käytin sitten yogonaisen sijasta kreikkalaista jogurttia, maustoin vain viinietikalla, suolalla ja pippurilla. Eihän se ihan sama asia ole, mutta eipä tullut säilöntäaineita…

—

Nämä reseptit olen muokannut hollanninkielisistä. Ensimmäisen salaatin resepti täällä, jälkimmäisen täällä.

Itse tehty jogurtti

Kaipailen usein maitorahkaa, jota Suomessa saa kaupasta. Täällä sitä ei myydä. Jogurttikin on usein omituisen venyvää. Se kai johtuu maidon kaseiinista (toisesta maitoproteiinista), mutta miksi juuri hollantilainen jogurtti on venyvää, en tiedä. Kovalla etsimisellä löysin yhden jogurtin, joka ei veny 🙂 Sitä saa kuitenkin vain yhdestä tietystä kaupasta, enkä viitsisi montaa kertaa viikossa matkata niin kauas – minä kun pidän jogurtista.

Päätinkin kokeilla jogurtin tekemistä kotona, koska se vaikutti yksinkertaiselta. Ja osoittautuikin sellaiseksi, ainakin näillä seuravilla ohjeilla. Ilman maitojauhetta jogurtista tuli tavalliseen kaupan litran jogurttitölkkiin verrattavan paksuista (melko juoksevaa), maitojauheella siitä saisi paksumpaa (turkkilaisen jogurtin tyyppistä).

Ohjeen kerman voi toki jättää pois. Maidon laadunkin kukin voi valita itselleen sopivaksi.

Tarvikkeet:
1 l maitoa
1-2 dl maustamatonta jogurttia
1 dl kermaa
(2 rkl maitojauhetta)

Valmistus:
Kuumenna maito 70-80-asteiseksi paksupohjaisessa kattilassa. Maito on sopivan kuumaa, kun pinta liikahtelee hieman, muttei kiehu. Tämä purkaa pastöroidun maidon rakenteen. Jäähdytä maito noin 37-asteiseksi. Lisää joukoon jogurtti ja kerma (ja maitojauhe, jos haluat paksua jogurttia). Anna seoksen seistä huoneenlämmössä 6-24 tuntia, kunnes jogurtti on sakeutunut. Jogurttiastia kannattaa kietoa esimerkiksi pyyhkeisin tai huopaan, jotta se pysyy sakeutumisen ajan mahdollisimman tasalämpöisenä. Sakeutumisen jälkeen laita jääkaappiin jäähtymään. Säilyy noin 5 vuorokautta.

Jogurtin pinnalle kertyy säilytettäessä heraa, jonka voi sekoittaa jogurtin joukkoon tai valuttaa pois harson ja siivilän avulla. Pitkään säilytetyn jogurtin siemen ei myöskään enää sakeuta, joten joudut hankkimaan ajoittain uuden siemenen. Ja luomujogurttia saat tietysti käyttämällä luomumaitoa. Jos valutat heran pois, sen voi käyttää esimerkiksi leivonnassa (heralla on terveysvaikutuksia).

Seuraavaksi teenkin sitä maitorahkaa… Siitä myöhemmin.

Siemeniä!

Tällä viikolla olen etsinyt kaupoista syötäviä siemeniä. Olen käyttänyt niitä ennenkin, mutta järjestelmällisestä käytöstä on aikaa.

Siemet sopivat hyvin aamupalaksi vaikka jogurtin kanssa

Siemenistä saa hivenaineita, vitamiineja, kuituja, proteiineja ja rasvaa (näistä tarkemmin kirjoituksen lopussa). Todellista terveysruokaa siis. Ja minä vielä pidän niiden mausta 🙂 Siemenissä tosin on runsaasti kaloreita – asian voi tarkistaa vaikka Finelista – joten ei niitä kilokaupalla kannata syödä. Tässä kuvan annoksessa siemeniä on noin 20 grammaa. Siitä saa jo melkoisen määrän kaikenlaista elimistölle välttämätöntä.

Täällä tavallisessa ruokakaupassa näytti olevan vain havupuusta kotoisin olevia pinjansiemeniä. Eikä ihme, ne ovat hyvän makuisia ja mehukkaita. Niiden kanssa tosin kannattaa olla tarkkana, koska Kiinalaisista siemenistä voi saada suuhunsa metallisen maun (joka menee ohi parissa viikossa). Siemenet paahtamalla tämänkin ongelman tosin voi yleensä välttää.

Luomukaupasta löysin sitten muita yleisempiä siemeniä, seesamin-, auringonkukan– ja kurpitsansiemeniä. Kaikkia niitäkin voi paahtaa ja saada sillä tavalla maut paremmin esiin.

Paahdoin itse tänään seesaminsiemeniä, jotka pomppivat pannulla kotien auetessa ja lentelivät pöydälle. Siemenistä kuului paahtaessa hauskaa napsahtelua. Ja väri muuttui vaaleasta ruskeammaksi.

Paahtamalla siemenistä saa irti parhaimmat maut

Ohjeita paahtamiseen: älä laita liikaa siemeniä kerralla – vain sen verran, että pannun pohja peittyy. Paahda kuivalla pannulla, keskilämmöllä. Paahtuessaan siementen väri muuttuu. Tunnet tuloksen myös nenässäsi 🙂 Varo, etteivät siemenet pala – sekoittele niitä koko paahtamisen ajan.

Siemenet sopivat hyvin salaatteihin ja mysliin, jos niitä ei kuivana halua rouskutella. Kun tuota seuraavaa listaa katsoo, voi vaan ihmetellä, miksihän ihmiset eivät syö enemmän siemeniä… Minulle laihduttajana tulee myös mieleen, että ovat muuten myös hyvä magnesiumin lähde – minulla, kuten varmasti monella muullakin, oli aiemmin puutetta magnesiumista: oli tullut syötyä ihan liikaa nopeita hiilihydraatteja.

Seesaminsiemenet sisältävät runsaasti proteiinia, kalsiumia ja muita mineraaleja, B- ja E-vitamiineja ja kuitua. Kurpitsansiemenissä on paljon rautaa, sinkkiä, magnesiumia ja E-vitamiinia sekä kaliumia, fosforia, kuparia, seleeniä ja kuitua. Lisäksi siemenissä on A-, B1- ja B2-vitamiineja sekä arginiinia. Auringonkukansiemenet taas sisältävät kaliumia, sinkkiä, seleeniä ja muita mineraaleja, proteiinia sekä B- ja E-vitamiineja. Ja pinjansiemenissä on arginiiniä sekä kaliumia, fosforia ja magnesiumia.

Auringonkukan-, kurpitsan- ja pinjansiemeniä

Vinkki: paahdettuja tai paahtamattomia siemeniä voi tarjoilla myös erikseen salaatin lisäkkeenä. Vihreä salaatti maistuu entistä paremmalta kun sen kanssa on jotain rouskuteltavaa, kuten pähkinöitä tai siemeniä.