Raikas sitruunajuoma

Pidän ajoittain päiviä, jolloin syön vähemmän. Niinä päivinä minulle on tärkeää, että verensokeri pysyy tasaisena pidemmistä syömättömistä jaksoista huolimatta.

Tämän juoman (ja sen eri versioiden) olen todennut pitävän liiallisesta verensokerin laskusta johtuvat migreenisäryn ja näläntunteen poissa.

Lisäämällä juokkoon tiettyjä yrttejä saan hyvältä tuoksuvaa vettä, joka auttaa elimistöä toipumaan nopeammin esimerkiksi epäterveellisen syömisen vaikutuksista.

Ainekset:
50 – 70 g kurkkua
1/2 sitruuna
Tuoretta korianteria muutama oksa
Tuoretta persiljaa muutama oksa
Jääkuutioita (30-50 kpl)
Vettä

Valmistus:
Pese sitruuna hyvin tai poista keltainen kuoriosa ja leikkaa viipaleiksi. Viipaloi myös kurkku. Ota muutama oksa korianteria ja persiljaa. Laita kaikki ainekset 1,5 l lasipurkin tai kannun pohjalle. Painele aineksia lusikalla tai kauhalla niin että rikkoutuvat hieman. Lisää purkkiin tai kannuun jääkuutioita ja täytä astia vedellä. Sulje kansi.
Anna seistä pöydällä kunnes jääkuutiot ovat lähes sulaneet. Kauho sitruuna, kurkku ja yrtit pois vedestä ja juoma on valmista. Säilyy jääkaapissa muutaman päivän.

Vinkkejä:
Voit käyttää sitruunan sijasta muitakin sitrushedelmiä makusi mukaan. Joukkoon voi laittaa myös selleriä ja muita tuoreita yrttejä. Halutessasi voit myös jättää yrtit kokonaan pois.
Kurkulla ja yrteillä on juomassa elimistöstä nestettä ja haitallisia aineita poistava vaikutus, sitruuna taas parantaa elimistön happotasapainoa.

Monella sivustolla tämän tyyppistä juomaa kutsutaan ”vitamiinijuomaksi”, jos haluat asiasta lisätietoja.

Kuorinta-aine kainaloille

Kuorinta-aine kainaloille vaikuttaa ehkä äkkiseltään kummalliselta ajatukselta. Niin ainakin minusta, kun luin sellaisesta ensimmäisen kerran. Kainaloiden kuorinta on kuitenkin minulla vähentänyt hienhajua ja parantanut kainaloiden ihoa.

En laittaisi kainaloihin mitä tahansa ainetta, koska kainaloideni iho on ohutta ja ärtyy usein herkästi. Tälläkin todella helpolla reseptillä jouduin ”harjoittelemaan” muutaman kerran ennen kuin iho tottui. Minulla ei ole mitään todettuja allergioita, mutta hunaja kainaloissa aiheutti yllätyksekseni lyhytaikaisesti kutinaa ja ihon nousua näppylöille. Reaktio laantui nopeasti aloe veralla. Käytettyäni omatekoista deodoranttia (jossa myös on pieni määrä mehiläisvahan kanssa joukoon sekoitettua hunajaa), iho on lakannut reagoimasta kuorinta-aineenkin hunajalle. Altistus allergian hoidossa toimi minulla siis hyvin, vaikkei ollutkaan suunniteltua 🙂

Kuorinta-aineen ainekset:
1/2 rkl hunajaa
1/2 tl suolaa
1/2 tl sokeria
1/4 tl kanelia

Valmistus ja käyttö:
Sekoita ainekset keskenään. Pidemmän aikaa seistessään suola ja sokeri painuvat pohjalle, joten sekoita aina ennen käyttöä. Helpoin levittää iholle, jos käytät juoksevaa hunajaa.

Hiero pesun jälkeen kevyesti kainaloihin, anna vaikuttaa 5-20 sekuntia. Huuhtele huolella vedellä. Saattaa ärsyttää ihoa, joten pidä käsillä esimerkiksi aloe veraa allergisen reaktion rauhoittamiseksi. Voit myös kokeilla levittää kuorinta-ainetta muualle ihoon ennen kainaloiden kuorintaa todetaksesi, aiheuttaako hunaja ei-toivotun reaktion.

Jos tiedät olevasi allerginen hunajalle, käytä sen tilalla jogurttia. Jogurttia käyttäessäsi valmista kerralla vain pieni määrä kuorinta-ainetta ja käytä heti, koska suola ja sokeri liukenevat jogurttiin ja kiteet häviävät.

Aineksista:
Suola ja sokeri kiteisinä toimivat mekaanisena kuorintana. Koska ne eivät liukene hunajaan, kuorinta-ainetta voi käyttää useita kertoja. Suola poistaa epäpuhtauksia ja desinfioi, sokeri rauhoittaa ihoa. Kaneli ja hunaja toimivat antibakteeristen aineiden tavoin vähentäen muun muassa hiivan kasvua. Happamana jogurtti rauhoittaa ihoa ja vähentää bakteerien kasvua.
Voit käyttää ruskeaa (hivenaineita sisältävää) sokeria tai valkoista sokeria. Jos käytät suurikiteistä ruskeaa sokeria, hienonna kiteitä ennen muiden ainesten joukkoon sekoittamista. Suolana voit käyttää (joditonta) ruokasuolaa tai merisuolaa. Hienonna myös suurikiteinen merisuola.

Vinkkejä:
Olen kuorinut tällä kuorinta-aineella ajoittain myös kasvojen ihoa. Varovainen siinä pitää olla, koska suola ja sokeri ovat yleensä melko isokiteisiä ja voivat liikaa hangatessa saada ihon kirvelemään ja punoittamaan. Kuorinta on minulla vähentänyt epäpuhtauksia. On myös mukava, kun kasvot tuoksuvat hyviltä 🙂 Kuorinnan jälkeen ihoni ei myöskään kaipaa kosteusvoidetta ja iho rusottaa terveesti.

Itse tehty ihovoide

Kokeilin tehdä itse kotona ihovoidetta. Voiteen teko sinänsä ei ole vaikeaa, mutta ainesten oikeaa suhdetta saattaa joutua hieman etsimään. Erittäin kuivalle iholle sopii paremmin toinen koostumus kuin vähän kuivuvalle.

Minulla iho on paikoin hilseilevän kuiva näin talvella. Iho kutisee kuivista paikoista ja tuntuu kiristävältä. Pesen päivän mittaan myös käsiä useaan otteesen ja käsien iho on pahimmillaan punoittava ja paikoin pienillä haavoilla.

Etsinkin siis kuivalle iholle sopivaa reseptiä. Päädyin kokeilemaan myös manteliöljyä ensimmäistä kertaa. Tämä resepti on emulsiovoiteelle (sisältää sekä öljyä että vettä), joka on vedetöntä voidetta kevyempi.

Ainekset:
15 g mehiläisvahaa
20 g kaakaovoita
50 g kookosöljyä
25 ml manteliöljyä
60 ml nestettä (esim vettä)
5 ml eteeristä öljyä

Valmistus:
Sulata (mielellään raastettu) mehiläisvaha, kaakaovoi, kookosöljy ja manteliöljy vesihauteessa tai matalalla lämmöllä paksupohjaisessa kattilassa. Lisää sulaneiden ainesten joukkoon neste ja sekoita, kunnes seos on tasaista. Jäähdytä sekoittaen huoneenlämpöiseksi. Voide muuttuu jäähtyessään kiinteämmäksi. Lisää eteerinen öljy seokseen. Siirrä sopivaan purkkiin (reseptin mukainen voide mahtuu 2 dl:n astiaan).

Huomioita:
Emulsiota on vaikea saada onnistumaan kotona – rasva ja vesi eivät sekoitu helposti. Voiteessa tämän huomaa selvästi. Helpommalla saattaa päästä jättämällä veden kokonaan pois reseptistä.
Voide on jääkaappikylmänä kiinteää, mutta ainakin tällä ensimmäisellä kerralla tehtynä huoneenlämmössä juoksevaa. Laitoin ilmeisesti liian vähän mehiläisvahaa. Voidetta voi valmistuksen aikana halutessaan lämmittää uudelleen ja lisätä vahaa tai öljyä sopivan koostumuksen saamiseksi.

Eteeriseksi öljyksi sopivat esimerkiksi rauhoittavat (laventeli) tai piristävät (sitruuna) tuoksut, mieltymysten mukaan. Itse käytin teepuu- ja eukalyptusöljyä.

Manteliöljyä löytyy isommista ruokakaupoista ja apteekeista sekä luontaistuotekaupoista.

Tofuinen tomaatti-sipulikeitto

Mieheni toi taannoin kaupasta kovan (=leikattavan) tofun sijasta pehmeää tofua. Ruokasuunnitelmani menivät uusiksi ja päädyin tekemään taas kerran vahingossa todella hyvää keittoa ;D

Pidän paksuista keitoista, joissa on jotain pureskeltavaa . Samoin pidän siitä, että sipuli maistuu ruoassa voimakkaasti (ja että sitä on runsaasti). Tässäkään keitossa sipulia ei kypsennetä pehmeäksi vaan vain sen verran, että sen maun terävin kärki pehmenee.

Tomaatti-sipulikeitto tofulla

Tarvikkeet:
300 g pehmeää tofua
500 g tomaattisosetta
1 keskikokoinen sipuli
3 valkosipulinkynttä
n. 1 rkl viiniä
1/2 tl chilijauhetta
1/2 tl inkiväärijauhetta
1 tl suolaa
Yrttejä
(Hunajaa tai vaahterasiirappia)

Valmistus:
Silppua sipuli sopivan pureskeltaviksi paloiksi. Kuumenna tofu, silputtu valkosipuli, viini, suola ja yrtit kattilassa, lisää sitten tomaattisose ja sipuli. Kiehauta, keitä muutama minuutti niin että sipulit pehmenevät. Mausta inkivärillä ja chilillä. Lisää halutessasi makeutukseksi hieman hunajaa tai vaahterasiirappia sekä tuoretta basilikaa.

Vinkkejä:
Minusta loppusilauksen tähän keittoon tuo juuri pieni makeutus, yhdistyessään chilin ja inkiväärin kanssa. Yrtit voit valita makusi mukaan. Voit käyttää keitossa myös tuoretta chiliä tai inkivääriä (minulla niitä ei vain sattunut olemaan kaapissa) – lisää ne ohjeesta poiketen tofun joukkoon muiden mausteiden kanssa.

Hedelmäsuklaa jouluksi

Teen usein itse suklaata. Täksi jouluksi päätin kokeilla vähän erilaista vaihtoehtoa kuin ennen. Näin jossain kuvan tällaisesta jääpalamuotissa tehtävästä suklaasta ja ideoin siitä oman versioni.

Hedelmänä voi käyttää mitä tahansa hedelmää tai marjaa, mutta syöjän kannalta paras on puolikova vaihtoehto (kuten mansikka).

Suklaan ainekset:
40 g kookosöljyä
40 g kaakaovoita
5 rkl kaakaojauhetta
3 rkl carob-jauhetta
4 rkl kookosjauhoa
2 rkl kaakaonibsejä
Sokeria tms. maun mukaan
Hunajaa maun mukaan
Ripaus suolaa

Suklaan valmistus:
Sulata kaakaovoi ja kookosöljy vesihauteessa (kaakaovoi sulaa nopeimmin, kun paloittelet pieniksi paloiksi). Sekoita joukkoon kaakaojauhe, carob-jauhe ja kaakaonibsit sekä kookosjauho. Makeuta stevialla (, sokerilla) ja hunajalla. Lisää ripaus suolaa.

Lopuksi:
Leikkaa hedelmät tai marjat jääpalamuottiin sopiviksi paloiksi. Annostele suklaata lusikalla sopiva määrä muotin koloihin. Jäähdytä jääkaapissa pari tuntia. Irrota herkut varovasti koloistaan ja nauti.

Vinkkejä:
Carob-jauheen tilalla voit käyttää saman määrän kaakaojauhetta. Kaakaonibsit ovat kaakaon lailla kitkeriä, joten tarkista maku huolella, jos et ole tottunut raakasuklaaseen. Omaan suklaaseeni laitoin hieman palmusokeria, siitä tulee minusta täyteläinen maku. Suolana kannattaa käyttää jotain ruokasuolaa harvinaisempaa, itse pidän ruususuolasta. Tässä käytettävän suklaan ei kannata olla liian paksua, joten käytä halutessasi vähemmän jauheita (kookosjauhon voi jättää kokonaan pois, jos et pidä kookoksesta).

Hyvää joulua!

Itse tehty deodorantti

Löysin puolisen vuotta sitten sattumalta tämän ohjeen. Tein sen mukaista hyväksi todettua deodoranttia, jota olen käyttänyt nyt kuukauden päivät. Linkin kirjoittaja kertoo, ettei vaihtaisi itse tehdystä takaisin kaupan tuotteisiin. En minäkään 🙂

Toistan tässä linkistä löytyvän probioottisen deon ohjeen (pienin omin lisäyksin).

Ainekset:
17 g kookosöljyä
17 g kaakaovoita
17 g karitevoita
17 g mehiläisvahaa
20 g arrowjuurijauhoa
2-10 g ruokasoodaa
1/4 tl E-vitamiinia
15-20 tippaa eteeristä öljyä (teepuuöljy ja sitrukset hyviä)
2 tbl huoneenlämmössä säilyvää probioottia

Valmistus:

1. Sulata vesihauteessa karitevoi, kaakaovoi, mehiläisvaha ja kookosöljy. Suosittelen kovien rasvojen ja mehiläisvahan raastamista tai pienentämistä, jotta sulaminen tapahtuisi nopeasti ja näin ei vahingoittaisi pitkällä lämmön altistuksella rasvojen koostumuksia. Jos käytettävissä on sauvasekoitin, sillä voi nopeuttaa deodorantin tekemistä ja käyttää kaikissa vaiheissa apuna.
2. Anna rasvaseoksen hieman jäähtyä ja sekoita joukkoon siivilää apuna käyttäen arrowjuurijauho ja ruokasooda.
3. Sekoita mukaan haluamasi tuoksut ja eteeriset öljyt. Viimeistele E-vitamiinilla ja probiootilla. Probiootti tulisi lisätä siinä vaiheessa kun sekoitus on jäähtynyt ihonlämpöiseksi.
4. Annostele deodorantti haluttuihin säilytyspurkkeihin. Anna deodorantin jäähtyä jääkaapissa ilman kantta, jotta kosteus pääsisi haihtumaan eikä jäisi deodorantin pinnalle. Kosteus lyhentää deodorantin säilyvyyttä ja altistaa rasvat ja öljyt härskiintymiselle ja homeelle.
5. Annostele kumpaiseenkin kainaloon herneen verran. Jos annostelet käsin, muista puhtaat kädet.

Herkkäihoisen kannattaa miettiä, kuinka paljon laittaa ruokasoodaa. Liika voi ärsyttää ihoa. Itse laitoin 5 g, koska ihoni ei kestä voimakkaita aineita.

Käytin deon teossa tuoksuina (ja osana vaikuttavista aineista) teepuuöljyä ja sitruunaöljyä. Lisäksi mehiläisvahan mukana seokseen meni pieni määrä hunajaa. Muutaman ensimmäisen deon levittämisen jälkeen kainaloita kutitti (luultavasti hunajan takia), mutta kutina hävisi parissa päivässä.

Deo ei pidä ihon hienhajua poissa yhtä tehokkaasti kuin kaupalliset tuotteet, mutta minulla kainaloiden iho on nyt kunnossa, toisin kuin aiemmin. Olen murrosiästä lähtien hikoillut runsaasti (lähes tauotta) ja hikoilu sekä deodorantit saivat aina noin vuodessa aikaan sen, että käyttämäni paitojen kainalot alkoivat haista pahalta ja vaatteet piti heittää pois. Hiki ja kemikaalit myös pilasivat kankaiden värit.

Nyt voin käyttää samaa vaatetta kolmekin päivää ilman että se alkaa haista. En edes muista koska sellainen olisi viimeksi ollut mahdollista (vaikka olen testannut vuosien mittaan muutamaa kymmentä deodoranttia ja antiperspiranttia). Lisään itse tehtyä deodoranttiani tarvittaessa päivän mittaan, ja haju sekä pääosin myös hikoilu pysyvät poissa (*hyppii riemusta*).

Deo kulkee mukanani aina muutaman päivän välein täyttöä kaipaavassa huulirasvahylsyssä. Seos on lämpimässä sen verran pehmeää, etten ole laittanut sitä esim. tyhjentyneeseen deostikkiin, siitä tulisi sotkua. Levitän deon (puhtailla) sormilla suoraan iholle. Säilytän lasipurkissa olevaa deodoranttia jääkaapissa, jossa se tuntuu säilyvän hyvin.

Linkissä olevaa kainaloiden kuorintaa olen myös tehnyt ohjeen mukaan. Siitä myöhemmin.

Soul food -broileri

Amerikassa tehdään afrikkalaisamerikkalaisen perinteen mukaisesti Soul foodia (linkin artikkeli englanniksi). Soul foodin yksi perusideoista on ruoan keittäminen rasvassa – ei terveellistä, jos keitinrasva on vanhaa. Ruoan nauttimisessa oleellinen tekijä on kiireettömyyden lisäksi myös hyvä seura ja musiikki.

Ruoka on todella hyvää, mutta tekeminen vaatii yleensä hieman harjoittelua. Esittelen tässä oman versioni rasvassa paistetusta kokonaisesta broilerista.

Rasvassa keitetty kokonainen broileri

Ainekset:
1 kokonainen broileri
jauhoja jauhottamiseen (vehnäjauhoa tai muuta)
n. 1 l öljyä
kuivattua paprikaa
suolaa
pippuria maun mukaan
yrttejä maun mukaan
valkosipulia

Valmistus:
Leikkaa broileri palasiksi. Leikkaa ensin saksilla irti siivet (siivenkärkiä ei käytetä), ja koivet. Leikkaa rintakehä keskeltä kahtia, puolita rintakehän palat. Voit poistaa nahan, jos haluat kypsentää vain lihan ja luut.

Tee mausteista seos, jonka hierot huolella broileripalasten pinnalle. Laita palaset kannelliseen vuokaan ja jätä jääkaappin maustumaan 24 tunniksi.

Vuorokauden päästä paneroi palaset (pyörittele kauttaaltaan jauhossa). Lisää päälle vielä reilusti paprikajauhetta. Paista öljyssä 10-15 min (koipipalasia pidempään, muita vähemmän aikaa).

Piimä, savi ja nokkonen hiustenhoidossa

Pesen hiukset nykyään täysin ilman shampoota. Kampaajani vihjeen mukaan kokeilin noin kuukausi sitten piimän käyttöä hiustenhoidossa. Piimä tuntuu sopivan happamana erinomaisesti rasvaiseen ja kutisevaan hiuspohjaani.

Hiuksia pestessä teen aina ensimmäisen pesun piimällä. Sillä irtoaa osa rasvasta. Toisen kerran pesen (vihreällä) savella, joka irrottaa lopun rasvan ja mahdollisen muun lian. Viimeistelen pesun toisinaan nokkosella, joka hoitaa hiuksia – piimä kuivattaa minulla hieman hiusten latvoja, joten nokkonen sopii hyvin hoitoaineeksi. Joka pesukerralla en kuitenkaan nokkosta käytä, koska se tummentaa hiusten väriä.

Nokkonen vaikuttaa hyvältä hiustenhoitoaineelta. Keräsin pari kuukautta sitten kasan nokkosia pakkaseen, niistä toivottavasti riittää talveksi hoitoainetta 🙂

Nämä keräämäni nokkoset kasvoivat suurimmaksi osaksi auringossa, joka tekee niistä varjossa kasvaneita kitkerämpiä. Varjossa kasvaneissa ravintoaineet myös ovat paremmin tallella, joten niitä kannattaa suosia.

Nokkosuutteen valmistaminen ja käyttö:

Kerää (mielellään varjossa kasvaneet) nokkoset, huuhtele tai ravistele mahdolliset roskat pois. Laita lehtiä kuumaan veteen, kiehauta. Jäähdytä ja siivilöi lehdet pois. Pakasta liemi sopivissa annosrasioissa. Hiuksia pestessä laimenna neste tarpeen mukaan. Käytä nestettä viimeiseen hiusten huuhteluun (jolloin hieman nokkosta jää hiuksiin) tai anna vaikuttaa hiuksissa muutama minuutti tai pidempään. Kokeilemalla löydät itsellesi parhaan tavan hoitaa hiuksia.

Kiehautetut nokkosenlehdet voit käyttää ruoanlaitossa pinaatin tapaan.

Tätä asiaa tutkiessani törmäsin muun muassa tähän (englanninkieliseen) sivustoon. Voisin kokeilla noita siellä kuvattuja hoitoaineita myös 🙂

Itse tehty aloe vera -geeli

Jo pidempään olen halunnut tehdä aloe vera -geeliä. En vain löytänyt sopivaa kasvia kaupasta tätä ennen.

Sain vuosia sitten käsiini tuotetta, joka oli lähes puhdasta aloe vera -geeliä (vastaavaa tuotetta myydään kyllä edelleen). Käyttöohjeen mukaan sitä saattoi käyttää mitä erilaisimpiin tarkoituksiin: hampaiden pesuun, kurkkukivun hoitoon, deodoranttina sekä iho- ja muiden tulehdusten hoitoon. Tuote maistui pahalta, vaikka totesin sen auttavan flunssan hoidossa. Kaikkein tehokkain tuote oli ihon tulehdusten parantamisessa. Minulla oli usein haavoja käsissä, ja koska tein likaista työtä, haavat myös tulehtuivat. Ihoni on myös hyvin vaalea ja palaa herkästi. Aloe vera auttoi estämään tulehdukset ja paransi palaneen ihon ennätysajassa.

Lääkeaaloe löytyy myös Wikipediasta.

Tällä yksinkertaisella ohjeella aloe verasta tulee nestemäistä, koska aineksissa ei ole geeliyttävää ainesosaa. Sellaisen voit toki halutessasi lisätä.

Tarvikkeet:

Aloe vera -kasvi
E-vitamiinia
Viini- tai sitruunahappoa
Teho- tai sauvasekoitin

Valmistus:

1. Pese kädet hyvin, ettei aineksiin joudu turhia bakteereja.
2. Leikkaa kasvista iso lehti ja huuhtele se sekä anna kuivua huuhtelun jälkeen. Kuori terävällä veitsellä kuorta lehden kaarevalta puolelta (piikit alaspäin).
3. Kaavi lehden läpikuultava sisusta pois lusikalla. Ole tarkkana, ettet ota mukaan yhtään vihreää kuorta. Laita sisusta tehosekoittimeen tai sauvasekoittimen astiaan.
4. Lisää joukkoon E-vitamiini ja viini- tai sitruunahappo. E-vitamiinia yhden kapselin sisus ja viini- tai sitruunahappoa 1/4 tl puolta geelidesilitraa kohti.
5. Sekoita hyvin. Kaada syntynyt neste puhtaaseen (desinfioituun) lasipurkkiin.

Tuote säilyy jääkaapissa muutamia kuukausia.

Tämän kuvan neste syntyi kahdesta keskikokoisesta lehdestä.

Toinen resepti (englanniksi) ja hyviä kuvia täällä.

Jauhelihakastike ja kesäkurpitsapasta

Mielijauhelihakastikkeeni on helposti ja nopeasti tehtävä suurustamaton kastike, johon laitan reilusti tomaattia ja yrttejä. Pienestä määrästä smetanaa tulee täyteläinen maku – ja yhdistämällä tomaatin smetanan kanssa kastikkeesta tulee myös kauniin väristä.

Ainekset (4-6 hlölle):
600 g jauhelihaa
500 g paseerattua tomaattisosetta
2 pientä tai 1 iso sipuli (tai 2 kevätsipulia)
2-3 rkl smetanaa
Chiliä
Suolaa
Yrttejä (esim. basilika, oregano, korianteri)

Valmistus:
Leikkaa sipuli kuutioiksi ja kuullota pari minuuttia öljyssä korkeareunaisessa pannussa. Chiliin saat voimaa kuumentamalla myös sitä hetken öljyssä. Laita jauheliha pannulle ja paista kypsäksi. Mausta suolalla. Lisää vielä paseeratut tomaatit ja hauduta muutama minuutti. Lisää yrtit. Sekoita viimeiseksi smetana joukkoon.

Tarjoilen kastiketta usein kesäkurpitsapastan kanssa. Silloin sekoitan kastikkeen joukkoon myös kurpitsan pehmeän keskustan kuutioituna (kuten kuvassa olevassa kastikkeessa).

Kesäkurpitsapastasta saa halutessaan voimakkaamman makuista sekoittamalla kesäkurpitsanauhat kevätsipulinauhojen kanssa ja kypsentämällä nämä yhdessä.

Henna hiusvärinä – kuvia ennen ja jälkeen

Taru kyseli aiemman kirjoituksen kommenteissa lisää kuvia hennalla värjäämisestä. En aiemmin onnistunut ottamaan sellaisia, joissa olisivat värit sattuneet kohdalleen. Nyt kuvia on kuitenkin kertynyt jo enemmän ja niistä voi valita sopivat.

Tässä näkyy hyvin miltä henna näyttää hiuksissani auringon valossa (otsahiukset). Syvä punainen sävy, joka syntyy sillä, että sekoitan hennajauheen sitruunan ja veden kanssa ja peitän hiukset muovimyssyllä tai muovikelmulla (lämpövaikutus) värin päässä pidon ajaksi. Pidän väriä hiuksissa vähintään kahdeksan tuntia. Usein nukun väri hiuksissa – ja ei, lakanat eivät sotkeennu, kunhan ne suojaa pyyhkeellä ja tarvittaessa vaikka muovilla.

Seuraavista kuvista näkyy paremmin juurikasvu, jonka peittämiseksi nykyään värjään. Se näyttää sopivassa valossa vihertävältä punaista vasten… Vaikka oikeasti hiukseni ovat luonnostaan ”kauniin harmaat” kuten muuan väriterapeutti totesi. Sen lausunnon jälkeen olenkin hiuksiani värjännyt 😉

Värjäämistä seuraavat pari päivää hiukset ovat yleensä oranssit, ainakin minulla. Uskoakseni sama tapahtuu monella värjääjällä. Väri kuitenkin useimmiten tummuu muutamassa päivässä. Samoin katoavat iholle mahdollisesti jääneet värijäljet. Rasvaan hiusrajan ennen värjäämistä aina jollain rasvaisella voiteella (esimerkiksi vaseliinilla), mutta silti väriä joutuu helposti muuallekin kuin hiuksiin.

Tästä kuvasta näkee, että heti värjäyksen jälkeen iholla on värijälkiä (rasvaisesta voiteesta huolimatta) ja hiusten juuret ovat porkkananpunaiset.

 

 

 

Vasta itse kokeilemalla löydät itsellesi sopivan hennasekoituksen. Jos haluat, voit kokeilla laittaa hennan joukkoon indigon sijasta myös yrttejä – esimerkiksi nokkosella on hiuksia tummentava vaikutus (hoitavan vaikutuksen lisäksi). Hennalla värjääminen on siitä helppoa, että sitä voi tehdä ihan niin usein kuin haluaa, koska se ei vahingoita hiuksia.

Luonnollinen rusketus ilman aurinkoa?

Tein Itsensä löytäminen -blogissa olleen ohjeen mukaan itseruskettavaa voidetta.

Ainekset:
150 g kookosöljyä
150 g kaakaovoita
2 dl hienoksi jauhettua pakurijauhetta

Valmistus:
Sulata rasvat vesihauteessa, lisää joukkoon pakuri. Anna hautua vesihauteessa 24-48 tuntia, sen jälkeen suodata pakurijauhe pois.

Itsensä löytäminen -blogissa on lisää aiheeseen liittyviä ideoita. Joukkoon voi sekoittaa toiveidensa mukaan myös muita aineksia tai muuttaa rasvojen suhdetta.

Pakurijauhetta jäi tuosta voiteesta yli, joten opettelenpa käyttämään sitä ruoka-aineena. Ennestään ei ollut tuttu tuote… Mutta pakuri vaikuttaa terveysvaikutuksiltaan hyvältä suomalaiselta lahottajalta 🙂

Voide toimii minulla myös aurinkovoiteena. Ihoni palaa herkästi muttei rusketu helposti, joten huomasin nopeasti, että voiteella on suojaavia vaikutuksia.

Alla kuvat yhden ja muutaman (viiden tai kuuden) voiteen levityskerran jälkeen – todisteeksi siitä, että voide todella muuttaa ihon sävyä hiljalleen (tosin ero näyttää tässä todellista suuremmalta erilaisten valaistusolosuhteiden takia).

–

–

–

–

–

–

–

 

Samalla kun ihon sävy muuttuu, saattaa muuttua myös lakanoiden tai vaatteiden sävy 😉 Kuudenkymmenen asteen pesussa sain kylläkin värin lähtemään kankaasta.

Toinen oleellinen asia on se, että voidesekoitus on lämmitettävä ennen joka käyttöä, koska rasvat erottuvat toisistaan ja kaakaovoi kovettuu. Itse lämmitin lasipurkissa olevaa voidetta lavuaarissa olevassa kuumassa vedessä suihkussa oloni ajan, että sain sen jälkeen levittää (nestemäistä) voidetta iholle.

Juusto-kukkakaali-sipulikeitto

Ainekset (kuudelle henkilölle):
400-500g kukkakaalia
1 iso tai 2 pientä sipulia
2 valkosipulinkynttä
50 g sinihomejuustoa
200 g maustamatonta tuorejuustoa
(50 g muuta pehmeää juustoa)
2 dl kermaa
3 rkl smetanaa
Vettä (4-6 dl)
Valkopippuria

Valmistus:
Irrota kukkakaalin nuput toisistaan, leikkaa tarvittaessa isommat puoliksi. Kuori ja pieni sipuli(t) ja valkosipuli. Laita kukkakaali, sipuli ja valkosipuli kiehumaan kattilaan, jossa on juuri sen verran vettä, että saat kasvikset keitettyä. Keitä pehmeiksi 5-10 minuuttia. Soseuta sauvasekoittimella. Lisää joukkoon kerma ja smetana sekä (kuutioidut) juustot. Kuumenna uudelleen keskilämmöllä. Keiton kiehahtaessa lisää makusi mukaan pippuria. Tarjolle asettaessa koristele persiljalla.

Jos haluat vihreää keittoa, käytä kukkakaalin sijasta parsakaalia. Smetanan sijasta voit käyttää hapankermaa. Juustojen määrää ja laatua voit vaihdella makusi mukaan – periaate on kuitenkin, että mitä enemmän juustoa, sitä paksumpi keitto. Keittoon sopivat hyvin myös valmiiksi maustetut tuorejuustot.

Ekokampaajalla

kävin pari viikkoa sitten. Valitsin liikkeen, joka mainostaa tekevänsä vain kemikalittomia hoitoja. Sellaisiakin liikkeitä on, joissa työntekijöistä kenties yksi on ekokampaajakoulutuksen käynyt ja muut ”perinteisen” koulutuksen. Hajusteyliherkkyyteni on kuitenkin pahentunut ajan myötä (Hollannin saasteet eivät selvästikään olleet hyväksi), joten tuskin voisin tuoksuvilla kemikaleilla enää hiuksiani hoidattaa.

Minulle tehtiin kampaamossa energialeikkaus (joka ennen kampaajalle menoa nauratti käsitteenä). Opin sen, että vaikka nimi on leikkaus, siihen kuuluu paljon muutakin. Uskoakseni energialeikkaus on monien mielestä ”huuhaata”. Mieli saattaisi kuitenkin muuttua kokeilemisen jälkeen.

Hiusteni hoitoon kuului kampaajalla niska-hartia-päänahkahieronta rentouttavan musiikin säestyksellä. Hiusten pesu yrttien tuoksussa. Ja lopulta se hiusten leikkaus. Halutessani olisin voinut hoidattaa päänahkaa myös yrttihauteella.

Sain käynnin aikana hyviä hiustenhoitoneuvoja, kuten kampaajalla kuuluukin. Tällä kertaa ne kuitenkin olivat aiempaa erilaisia – kampaaja ei tyrkyttänyt pulloja ja purkkeja vaan antoi neuvoja yrttien ja muiden luonnontuotteiden käytössä. Ekokampaaja tuntui myös ymmärtävän selkeästi yhteyden ulkonäön (ja muunkin hyvinvoinnin) ja syömisen välillä.

Uskoisin kerääväni kesän tultua nokkosia sopivista paikoista ja tekeväni niistä huuhdetta hiuksille. Sen pitäisi auttaa katkeileviin päälaen hiuksiini. Onneksi nokkosta voi myös syödä ja saada ravinteet vielä tehokkaammin käyttöön 🙂

Yrttikasvoveden käyttökokemuksia

Jouduin pitämään tauon kirjoittamisessa, koska muutimme Hollannista Suomeen. Olemme nyt turvallisesti kotomaan kamaralla ja tavaratkin on saatu jonkinlaiseen järjestykseen uudessa kodissa. Jatkan tästä jälleen säännöllisen epäsäännöllistä kirjoittamista 🙂

Kaksi kuukautta sitten tein kasvovettä etikasta ja yrteistä. Olen käyttänyt syntynyttä tiivistettä annostuksella 1 rkl tiivistettä 0,5 l:aan vettä joka päivä, aamuin illoin. Ensimmäisten kahden viikon aikana en huomannut muutoksia, mutta pidempään kasvovettä käytettyäni olen huomannut ihon pysyvän siistimpänä ja sileämpänä. Epäpuhtauksia on vähemmän ja iho rasvoittuu hitaammin. Couperosakin on vähentynyt – ei kylläkään täysin hävinnyt.

Yksi omituinen juttu kasvoveden käytössä tosin on. Kasvoveden joukkoon kertyy kummallista ainetta, kuin pumpulia. En tiedä johtuuko tämä siitä, että laitoin valmiiksi laimentamani kasvoveden paremman astian puutteessa muovipulloon vai siitä, että käyttämäni vesi oli epäpuhdasta ja säilöntäaineen puuttuessa koostumus muuttuu. Joku kemiaa taitava ehkä osaisi kertoa miten asia lienee…

Viikon päivät meni myös tottua tuotteen hajuun, joka on etikkainen ja yrttinen, kuten arvata saattaa. Nyt en enää hajua huomaakaan – enemmän häiritsevät keinotekoisesti tehdyt tuoksut, joita kasvovesissä yleensä on.